Teimme vaihtokavereideni kanssa matkan Roomaan ja Napoliin, hieman ennen vaihtoaikani loppumista. Junalla matkustaminen on todella erilaista Italiassa kuin Suomessa, ja opinkin arvostamaan VR:ää uudella tavalla Suomeen palatessani taas. Italiassa junien saapuminen, lähteminen ja ajassa oleminen ei ole mitenkään varmaa, vaan minusta ainakin tuntui että on enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että junat ovat myöhässä.
Suunnittelimme matkan huolellisesti sekä ostimme liput ajoissa junaan. Oli joulukuu, joten junat olivat usein täynnä. Kuulimme, että on puolet halvempaa matkustaa yöllä ja Napoliin oli kaupungistani 9 tunnin junamatka, myös lippu tulisi olemaan kallis ja opiskelijoina ajattelimme olevamme hyvin fiksuja ja säästävämme, kun menemme yöjunalla. Sen minkä säästimme rahassa, menetimme matkan mukavuudessa. Ajattelimme tosiaan nukkuvamme sitten junassa kätevästi, kun matkakin on niin pitkä. Ostaessamme junalippuja automaatista, automaatti kysyi haluammeko paikkaliput. Ne olisivat maksaneet erikseen. Suomalaisella logiikalla ajattelimme kuitenkin, että junassa on silti tilaa eivätkä paikkaliput ole pakolliset, ilman niitäkin saisimme varmasti hyvät paikat. Näin siin olisi, jos matkustaisi Suomessa junassa. Italiassa taas juniin(ainakin tähän kyseiseen junaan) myydään enemmän lippuja kuin mitä siellä on paikkoja. Ihanaa! Eikä matkakaan ole kuin sen yhdeksän tuntia yöllä, jonka jälkeen on edessä päivä Napolissa kävelyä!
Matka alkoi siis torstain ja perjantain välisenä yönä keskiyöllä. Alku oli ihan lupaava, pääsimme istumaan ja junassa oli tilaa. Sitten meillä oli edessä junanvaihto Bolognassa etelän yöjunaan. Tästä alkoi ongelmat. Ensimmäinen junamme oli hieman myöhässä joten meille tuli kiire toiseen junaan, joka siis oli jo asemalla, jolloin se luonnollisesti oli jo täyttynyt. Menimme ystävieni kanssa ensimmäisestä ovesta sisään ja huomasimme heti junan olevan suht täynnä. Ajattelimme odottaa seuraavaa asemaa ja vaihtaa toiseen vaunuun ulkokautta.
Juna oli lähtenyt liikkeelle, ja noin 10 minuutin päästä päätimme kysyä vieressämme olevalta italialaiselta, että mikä on seuraava asema, jotta voisimme siirtyä parempaan paikkaan junassa. Hän kertoi seuraavan aseman olevan ROOMA!!!Meillä oli varmaan ihan näkemisen arvoiset ilmeet, sillä Roomaan oli matkaa 6 tuntia!!
Seisoimme siinä junan eteisessä tavaroidemme kanssa, ulko-ovien ja vessan vieressä, jossa kävi ihan mukavasti myös veto ulkoa, sillä olihan nyt jo talvi. Yritimme hieman liikkua junassa, mutta koko juna oli täpötäynnä. Myös siinä eteisessä, missä olimme oli myös monia muita meidän lisäksemme, eikä eteen eikä taaksepäin päässyt. Ainoa vaihtoehto siis oli seistä siinä paikassa, tai vaihtoehtoisesti istua likaisella junan eteisen lattialla, koko 6 tuntia, kunnes pääsemme Roomaan, jossa siis olisimme perillä klo 6 aamulla. Meidän täytyi siis myös valvoa koko yö, koska ei seisten tai nojaten oikein pysty nukkumaan. Onneksi sentään kanssamatkustajamme vaikuttivat ihan mukavilta ihmisiltä ja olin varannut paljon evästä ja kirjan matkalle.
Yön mittaan monet kävivät myös ihan vapaasti tupakalla vessassa, jonka vieressä seisoimme, josta tupakansavu tuli myös eteiseen, missä olimme.Juna myös pysähtyi keskellä yötä Firenzen lähelle 40 minuutiksi, koska se kuului aikatauluun. Emme kuitenkaan voineet tuolloin poistua mihinkään. Hieman kadutti kyllä tuossa vaiheessa, kun halusimme säästää paikkalipuissa, joista muuten olisi ollut hyötyä. En halunnut edes ajatella, että minun pitäisi tulla Roomasta vielä takaisin junalla, ja vannoimme, että otamme päiväjunan, johon menemme ajoissa jotta saamme paikat. Aloimme iloita jo noin viiden aikoihin, että pian olemme Roomassa, pääsemme istumaan!! ja mahdollisesti myös nukkumaan, sillä meillä oli vielä kolmen tunnin matka edessä Napoliin. PITKÄN yön jälkeen olimme viimein Roomassa, ihmiset poistuivat junasta ja tosiaan saimme paikat meille kaikille ja saimme nukkua jopa kaksi kokonaista tuntia ennen Napolia!
(Paluumatka sujuikin sitten ongelmitta, sillä meillä oli paikat, mutta ei kuitenkaan paikkalippuja )

7 comments:
Mielenkiintoinen matkaraportti kommelluksineen.Katsoin uudelleen sen googlen käännösgadgetin ja se minkä laitoin sinne kommenttiini taisi olla vääränlainen eli kokeile tätä
http://translate.google.com/about/intl/en_ALL/tour.html#professional
Siellä on koodi ja vieressä nappi josssa lukee "Add to blogger". Sitä kun painaa niin pitäisi onnistua.
Okei, mä kokeilen. Toivottavasti onnistuu :)
Hei se toimii!!!! Nyt olen hyvin iloinen :)
Jeps tuollaista se on tààllà junissa. Minà jos jostakin syystà ostan junalippua niin paikkalippu on kyllà aivan ehdoton. Nuorempana sààstin sillà,ettà matkustin vain ilman lippua. Saatoin lentàà kesken matkaa pihalle, mutta saatoin pààstà myòs perille ;)
Hauska tarina ja kiva kun osallistuit italiaseraan. Minàkin kirjoitin omaani erààstà junamatkasta, mutta koko postaus on keskittynyt minulla kielimokiin :D
Ja mä ku oon kironnu VR:ää välillä niin pahasti.. Täytyypä muistaa tää tarina seuraaval kerral, ku menee hermot Suomessa junien kanssa. Ja täytyy varsinki muistaa tää jos joskus matkustan Italiassa junalla!
Ciacy: Mielenkiinnolla odottelen myös sun postausta :)Mäkin matkustin kerran pari kertaa ekassa luokassa kun ei kukaan huomannut mitään ja pari kertaa samalla lipulla, kun unohdin sen leimata. Esitin vaan aina turistia, joka ei tiedä mitään, jos lipustani valitettiin jotain :)
Elya: Joo mäkin kirosin VR:ää, mutta Italian junien jälkeen osaan arvostaa sitä uudella tavalla, ja täällä ei ainakaan ylibuukata junia :) Italiassa muuten pitää itse leimata lippu sellasessa koneessa ennen junaan nousemista, muuten se ei kelpaa. En tiennyt tuosta aluksi, ja myöhemmin kun tiesin saatoin mennä pari kertaa samalla lipulla, kun kukaan ei huomannu mitään :)
Huh olipas retki!:D Sisiliassa junassa siskoni perhettä luultiin tunisialaisiksi kun ei ollut tilaa kuin istua lattialla, luksusta sekin heh
Post a Comment