Mistä kaikki alkoi?

Tänään on taas Italia-seran aika, jonka ensimmäisenä aiheena oli kirjoittaa omasta suhteestaan kyseiseen maahan. Eli tästä lähtee..

Kiinnostukseni Italiaa kohtaan alkoi minulla ehkä noin 18-vuotiaana. Tuolloin aloin enemmän kiinnostua muodista ja vaatteista, ja koska Italia ja varsinkin Milano käsitetään yhtenä muodin pääkaupungeista, alkoi kiinnostukseni maata kohtaan kasvaa. En ollut koskaan käynyt Italiassa, mutta kuvittelin sen eksoottiseksi maaksi etelässä. Olen myös aina pitänyt paljon italialaisesta ruoasta. Kun pääsin lukiosta ja aloin miettiä jatkokoulutusta, löysin nykyisen kouluni, joka mainosti koulutusohjelmaan kuuluvalla ulkomaan vaihdolla. 

Päätin, että tuonne menen, en edes hakenut mihinkään muualle, ja pääsin opiskelemaan. En valinnut siis kouluani sen sijainnin, koulutusohjelman, maineen tai muunkaan vuoksi vaan ihan vain siitä syystä, että pääsisin varmuudella ulkomaille. Halusin mennä vaihtoon Italiaan ehdottomasti, joka oli onneksi yksi mahdollisista kouluni vaihtokohteista (tosin olisin halunnut etelään, mutta pohjoinen oli ainoa vaihtoehto), ja kärsivällisesti olin 2 vuotta koulussa ennen kuin vaihtoni alkoi.  En siis puhunut italiaa, (perusalkeita enempää), en ollut koskaan käynyt Italiassa ja lähdin sinne yksin 4 kuukaudeksi ja vaihtokouluni kurssit olivat enimmäkseen italiaksi. Aluksi hieman jännitti, kun kaikki oli uutta ja erilaista, enkä edes pystynyt kommunikoimaan aina. 

Vietin tuolloin elämäni parhaat 4 kuukautta tuolloin Italiassa, jolloin menetin sydämeni sinne lopullisesti (kuvainnollisesti, minulla ei ole italialaista poikaystävää). Sain monia uusia ystäviä, kokemuksia ja palasin takaisin toisena ihmisenä. Monet ystäväni ovat sanoneet minun muuttuneen mm. enemmän avoimemmaksi, sosiaalisemmaksi ja iloisemmaksi. Olen myös itse samaa mieltä ja en vaihtaisi tuota kokemusta mihinkään ja ajattelenkin usein elämäni tapahtumia ennen ja jälkeen Italian.

  Ihana kaulakoru jonka löysin Azunin verkkokaupasta <3